|
© 2009 Minna Ruotsalo
Artikkeli on julkaistu Pirkanmaan Vinttikoirakerho ry:n Vipinä-lehdessä 2/2009.
Kirjoitus koskee SVKL:n alaista kilpailutoimintaa ja kansallisia sääntöjä, ellei toisin mainita. Artikkeli on kirjoitettu kesäkuussa 2009 voimassa olevien sääntöjen mukaan ja siinä esitetyt näkemykset mm. sääntöjen tulkinnasta edustavat kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä. Vinttikoirakokeesta käytetään kirjoituksessa nimitystä kilpailu.
Ratajuoksukilpailuissa (ja maastojuoksukilpailuissa) koirien kilpailuvarustukseen kuuluu kuonokoppa. Perusteet kuonokopan käyttämiselle ovat eläinsuojelullisia. Vieheen pysähdyttyä koirat kerääntyvät vieheelle ja siellä voi syntyä kärhämää vieheestä. Lisäksi koira, jolla ei ole ajovietti kohdallaan, voi juoksun aikana yrittää vahingoittaa toista koiraa härkkimällä tai jopa yrittämällä purra. Kuonokoppapakko on määrätty koirien suojelemiseksi.
Koiraharrastuksen kansainvälisen kattojärjestön FCI:n (Fédération Cynologique Internationale) rata- ja maastojuoksusäännöissä määrätään, että kaikkien rotujen on käytettävä kilpailuissa kuonokoppaa. Poikkeuksena ovat kuitenkin italianvinttikoirat. Kansallinen järjestö voi FCI-sääntöjen nojalla päättää, onko kuonokopan käyttäminen italianvinttikoiralähdöissä pakollista vai ei. Kansainväliset kilpailut juostaan Suomessa FCI-säännöillä.
Koirien roduissa on nähtävissä eroja ajovietin voimakkuudessa ja viehevarmuudessa, mutta näkemykseni mukaan myös italianvinttikoirilla tulisi olla kuonokoppapakko kaikissa kilpailuissa. Kahden tai useamman koiran juoksuttaminen vieheen perässä ilman kuonokoppaa on edesvastuutonta, ellei koiria tunne todella hyvin ja tiedä, etteivät ne rupea tappelemaan. On ikävää, että tällaisesta säännöstä joutuvat kärsimään ne italianvinttikoiraomistajat, jotka haluaisivat juoksuttaa koiriaan kuonokoppa päässä. Puhumattakaan koirien mahdollisesti vahingoittumisesta.
Suomessa juostavissa kansallisissa kilpailuissa koirilla on aina rodusta riippumatta kuonokoppapakko kansallisten sääntöjemme nojalla. Suomen Vinttikoiraliiton (SVKL) ei näkemykseni mukaan eläinsuojelulainsäädäntömme huomioon ottaen tule sallia italianvinttikoirien juoksevan ilman kuonokoppaa myöskään meillä juostavissa kansainvälisissä kilpailuissa. Tällaista päätöstä meillä tuskin tehtäisiinkään.
Kuonokoppapakko rata-alueella
SVKL:n sääntöjen mukaan koiran on oltava täydessä kilpailuvarustuksessa rata-alueella. Säännöissä rata-aluetta ei ole määritelty, mutta lienee selvää, että sillä tarkoitetaan vain itse juoksurataa. Juoksuradan välittömässä läheisyydessä oleva alue ei ole rata-aluetta sääntöjen tarkoittamassa mielessä. Tällä alueella ei siis ole kuonokoppapakkoa.
Sääntöjen mukaan lähettäjän tehtävänä on valvoa, että koiran kilpailuvarustus on sääntöjen mukainen ja kunnolla kiinnitetty. Lähettäjä on henkilö, joka valvoo koirien kopittamista ja huolehtii veräjän avaamisesta lähdössä. Suurimmassa osassa kilpailuja koirien kilpailuvarustus tarkastetaan radalla lähettäjän toimesta juuri ennen kopitusta. Lähettäjällä on oikeus poistaa koira lähdöstä, jos koiran kilpailuvarustus ei ole sääntöjen mukainen.
Joissakin kilpailuissa on käytössä erityinen järjestelykennel (engl. paddock). Järjestelykennel, johon koirat kerääntyvät ennen lähtöä, sijaitsee juoksuradasta erillään, mutta sen välittömässä läheisyydessä. Tällä alueella ei kansallisten sääntöjen mukaan ole kuonokoppapakkoa. Käytännössä koirat usein saapuvat järjestelykenneliin kuonokoppa päässään tai ainakin viimeistään siellä koppa laitetaan koiran päähän.
SVKL:n alaisessa toiminnassa eläinlääkärintarkastukseen jonotettaessa ennen kilpailujen alkamista tai niiden aikana, jos on useampia lähtöjä/koira, ei ole kuonokoppapakkoa. Greyhound Racing Liiton (GRL) alaisessa toiminnassa koirilla on kuonokoppapakko myös eläinlääkärijonossa.
Hyväksytyt kuonokopat
Kuonokopan on oltava SVKL:n liittohallituksen hyväksymää mallia. Se on valmistetteva seuraavien hyväksyntäperiaatteiden mukaisesti:
- koira ei saa vahingoittaa kanssakilpailijaansa
- kuonokopan kanssa ei pysty puremaan toista koiraa
- kuonokopassa ei saa olla toista koiraa vahingoittavia ulokkeita
- kuonokopan tulee pysyä päässä kilpailusuorituksen ajan
- koiralle ei saa aiheutua vammoja kuonokopasta
- kopassa ei saa olla koiraa vahingoittavia ulokkeita tai reunoja
- kirsun kärjen tule rajoittaa kopan liike syvyyssuunnassa
- koiran tulee saada suunsa auki esteettömästi saadakseen riittävän ilmamäärän
- kuonokopassa tulee olla riittävät ilmareiät
- lankakopan päällä saa käyttää harsoa, joka estää pölyn kulkeutumisen suuhun.
Säännöissä todetaan, että jokaisella vinttikoirarodulla on erilainen pään muoto ja koko, joten koppa on aina sovitettava
koiralle henkilökohtaisesti ja tehtävä tarvittavat muutokset. Voidaan todeta, että koppa on aina rodusta riippumatta sovitettava jokaiselle koiralle erikseen. Esimerkiksi yhden whippetin kuonokoppa ei välttämättä sovi toiselle whippetille.
Kuonokoppia on kolmea yleismallia: englantilaismallinen, australialaismallinen ja muovinen kuonokoppa.
Englantilaismallinen kuonokoppa
Valmistetaan 1 mm galvanoidusta ”pianolangasta”, jonka vetolujuus on 150–180 kg. Kaikki liitokset on täysjuotettuja, seos 75 % tinaa ja 25 % lyijyä. Kaulahihnan oikea kireys on, kun kaksi sormea mahtuu kaulan ja hihnan väliin.
Australialaismallinen kuonokoppa
Valmistetaan kuten edellä, mutta malli on päältä avonainen. Oikea kiinnitys on, kun koppa ei tule suoraan vetämällä pois päästä. Kuonon yli menevän hihnan tulee olla oikealla paikalla, tukeutuen nenäluuhun ja yläleuan luihin.
Muovinen kuonokoppa
Valmistetaan repeilemättömästä jäykästä muovista tai nailonista. Lähtöaihio voi olla yksi- tai kaksiosainen, mutta se taivutetaan muotoonsa. Oikea kiinnitys on, kun koppa ei tule suoraan vetämällä pois päästä.
Koiran häiriökäyttäytyminen kilpailussa
Kuonokopan tarkoituksena on estää koiraa puremasta ja siten vahingoittamasta kanssakilpailijaansa. Mikään kapine ei tietenkään ole 100 %:n varma, mutta käytännössä kuonokoppa estää hyvin koiria vahingoittamasta toisiaan hampaillaan. Vahinkoja, hampailla tikkauksia sattuu äärimmäisen harvoin. Innokkaimmat koirat sen sijaan saavat kyllä vieheestä kiinni kuonokopasta huolimatta.
Kuonokoppa ei kuitenkaan estä kaikenlaista häiriökäyttäytymistä ja toisen koiran vahingoittamista radalla. Jos koira ei ole viehevarma - se ei juokse niinkään vieheen perässä vaan on enemmänkin kiinnostunut kanssakilpailijoistaan ja niiden jahtaamisesta sekä härkkimisestä (tai leikkimisestä) - tämä saattaa aiheuttaa vaaratilanteita radalla. Tällainen häiriokäyttäytyminen voi johtaa törmäyksiin, joissa koirille aiheutuu fyysistä vahinkoa. Hyvää se ei aina tee koirien korvienvälillekään. Lisäksi se vaikuttaa tietenkin aina paitsi häiriköijän myös häirityn juoksusuoritukseen.
Ratajuoksusäännöissä on määrätty koiran kilpailusuorituksen hylkäämisestä (diskvalifiointi) ja koiran sulkemisesta kilpailusta, mikäli koira esimerkiksi keskeyttää kilpailusuorituksensa tai häiritsee kilpailun kulkua. Päätöksen tekee tuomarineuvosto. Tuomarineuvosto on korkein kilpailusuorituksista päättävä elin eikä sen sääntöjen mukaisesta arvostelusta voi valittaa. Hylkäyksestä (disk) ja kilpailusta pois sulkemisesta (keskeytys tai suljettu kilpailusta) tehdään merkintä koiran kilpailukirjaan.
Koira, joka ei ole kiinnostunut vieheestä vaan joka hyökkää tai yrittää hyökätä kanssakilpailijoidensa päälle estääkseen niitä normaalisti seuraamasta viehettä, on sääntöjen mukaan aina hylättävä kilpailusta. Tämän sääntökohdan mukaan on yksiselitteistä, että koira, joka hyökkää tai yrittää hyökätä kanssakilpailijansa päälle juoksusuorituksen aikana "tarkoituksenaan" estää tätä seuraamasta normaalisti viehettä, on hylättävä. Sanamuodosta huolimatta diskaukseen riittänee, että koira hyökkää tai yrittää hyökätä vain yhden koiran päälle :) Sen sijaan pelkkä pään kääntäminen ja kaverin tuijottaminen ei riitä diskaukseen, sillä diskaaminen edellyttää, että koira hyökkää tai yrittää hyökätä toisen koiran päälle.
Sääntöjen nojalla on yksiselitteisen selvää, että jos koira häiriköi toista koiraa välillä veräjä aukeaa - maaliviiva, hyökkäävä koira on hylättävä. Sanavalinta estääkseen niitä (muita koiria) normaalisti seuraamasta viehettä näyttäisi viittaavan juoksusuorituksen aikana tapahtuvaan häiriköintiin tai sen yritykseen. Vieheen seuraamisella tarkoitettaneen tilannetta, jossa viehe on liikkeessä. Käytännössä diskejä on annettu ennen maaliviivaa tapahtuvan häiriköinnin vuoksi, sen sijaan maaliviivan jälkeen tapahtuva häiriköinti ei ole hylkäämistä aiheuttanut. Merkitystä on siis ollut sillä, onko häiriköinti voinut vaikuttaa koiran kilpailusuoritukseen ja sijoitukseen.
Häiriköinti maaliviivan jälkeen voi olla yhtä vaarallista kuin ennen maaliviivaakin tapahtunut häiriköinti ja voi aiheuttaa toisen koiran loukkaantumisen. Tällainen häiriköinti kertoo lisäksi siitä, ettei koiralla ole ajovietti syystä tai toisesta kohdallaan. Seuraavassa juoksussa koira voikin sitten häiriköidä ennen maaliviivaa ja ottaa diskin. Itse olisin taipuvainen olemaan sitä mieltä, että juoksusuorituksen tulisi olla puhdas loppuun asti. Hyvän ajovietin omaava koira ei rupea häiriköimään edes maaliviivan jälkeen vieheen hidastaessa vauhtiaan.
Sääntöjen mukaan koiran kilpailusuoritus päättyy vasta, kun koira poistuu radalta. On syytä huomata, että vasta tällöin koiralta saa ottaa kuonokopan pois päästä. Koiran kilpailusuoritus voidaan voimassa olevien sääntöjen mukaan mielestäni hylätä maaliviivan jälkeen tapahtuneen häiriköinninkin vuoksi. Ottaen huomioon, että säännöissä puhutaan vieheen seuraamisesta, koiraa ei ilmeisestikään tulisi tämän sääntökohdan mukaan hylätä, jos se häiriköi muita vieheen ollessa pysähdyksissä. Kaiken kaikkiaan kyseinen sääntökohta on joiltakin osin sen verran epäselvä, että sitä olisi hyvä tarkentaa vastaamaan selkeästi tahtotilaa.
Jos kanssakilpailija juoksun kuluessa puolustautuu välittömästi hyökkäystä vastaan, tämä on sallittua sääntöjen mukaan. Koira saa siis reagoida hyökkäykseen puolustamalla itseään, kunhan tämä tapahtuu välittömästi hyökkäyksen jälkeen. Tällaista koiraa ei saa hylätä.
Hyökkäyksenä ei sääntöjen mukaan pidetä kilpailutilannetta, jossa koira vieheenajossaan ilman tappeluaikomusta tulee kehollaan raivanneeksi vapaata ajolinjaa itselleen. Jos koira ajaa esimerkiksi ahnaasti itseään sisäradalle ja tönii tällöin muita koiria, tämä ei ole kiellettyä. Jos koira ajaa itseään ulos törmäten samalla muihin koiriin, tämäkään ei ole kiellettyä. Jos koira näyttää säännönmukaisesti hakevan selvästi ulos, on syytä suorittaa wider-koe ja hakea koiralle wider-juoksijan statusta. Koira on sääntöjen mukaan wider, jos se pyrkii juoksemaan mahdollisimman lähellä radan ulkoreunaa. Wider-koirat lähtevät aina uloimmista kopeista.
Kilpailuissa kuulee aika ajoin purnausta siitä, että joku koira on tullut tönäisseeksi omaa koiraa ajolinjaansa etsiessään. Tämä ei kuitenkaan ole sääntöjen mukaan kiellettyä, ja se on erotettava diskitilanteesta. Lajin luonteeseen kuuluu, että koirat ottavat toisinaan kylkikontaktia. Tämä on yksi hyvä syy sille, että koirilla ei soisi olevan mielettömän suuria kokoeroja, minkä olen kokokeskusteluissa aikoinaan tuonut esille. Kylkikontaktitilanteet voivat tosiasiassa olla vaarallisia. Käytännössä whippet-lähdöissä tapahtuu onneksi äärimmäisen harvoin loukkaantumisia näissä tilanteissa. Selvää tietenkin on, että kylkikontakti saattaa vaikuttaa koiran juoksusuoritukseen.
Wider-sääntö on käytössä sekä SVKL:n että GRL:n puolella käytävissä kilpailuissa. Selvästi ulos hakeutuvaa koiraa ei sijoiteta sisäkoppeihin aiheuttamaan vaaratilanteita ja pilaamaan toisten koirien suorituksia. Vinttikoiraliiton puolella muut lähtökopit perinteisesti arvotaan. Säännöissä ei ole huomioitu sisälaitaan ajavia koiria. Tämä johtunee siitä, että sisäkopista lähtemistä pidetään usein etuna. Aina se ei sitä tietenkään ole. Hidas lähtijä voi jäädä pahasti sumppuun sisältä lähtiessään.
Greyhound-liiton puolella on käytössä ns. koppitoivesysteemi. Koiran omistaja tai kilpailuttaja voi antaa ns. koppitoiverivin (sisä-, keski- tai ulkokoppi). Koirille arvotaan numerot, jonka mukaisesti ne sijoitetaan toivomuslistan mukaiseen koppiin siten, että ensimmäiseksi arvottu koira pääsee aina toivomaansa koppiin. Tämä järjestelmä ottaa SVKL:n arvontasysteemiä paremmin huomioon koirien taipumukset, mikäli omistajat/kilpailuttajat ovat ne koppitoiveissaan ottaneet huomioon.
Häiriökäyttäytymisen seuraukset
Vinttikoiraliiton puolella koiran kilpailusuoritus voidaan siis hylätä tai koira voidaan sulkea kilpailusta, jos se häiritsee kilpailun kulkua. Edellä selostetulla tavalla hyökkäävä koira on hylättävä. Kun koira hylätään ensimmäistä kertaa kilpailuissa kilpailukauden aikana, koira ei saa kilpailukieltoa. Se ei kuitenkaan saa osallistua saman päivän aikana muihin kilpailuihin. Toinen hylkääminen saman kilpailukauden aikana johtaa 4 viikon kilpailukieltoon. Kolmannesta hylkäämisestä pääsee 8 viikoksi jäähylle.
Jos koiran koesuoritus hylätään 4. kerran kahden peräkkäisen kilpailukauden aikana, koira menettää kilpailuoikeutensa. Se voi kuitenkin saada kilpailuoikeutensa takaisin, kun se on täyttänyt kilpailuoikeuden saamiselle asetetut ehdot eli suorittanut hyväksytysti koejuoksut. Jos koira kuitenkin hylätään tämän jälkeen neljästi, se menettää kilpailuoikeutensa lopullisesti.
Kokeessa aggressiivisesti käyttäytyvä koira
Häiriökäyttäytymisen lisäksi SVKL:n säännöissä määrätään aggressiivisesti käyttäytyvästä koirasta. Tuomarineuvoston on suljettava vaarallisen aggressiivinen koira ulos kilpailusta. Sääntö on 1.1.2009 voimaan tulleissa Suomen Vinttikoiraliiton säännöissä uusi. Termiä vaarallisen aggressiivinen koira ei ole määritelty.
Määräyksen taustalla on Suomen Kennelliiton (SKL) hallituksen 13.3.2008 tekemä päätös koskien aggressiivisesti käyttäytyvää koiraa. Kyseisen SKL:n päätöksen mukaan koira ei saa käyttäytyä aggressiivisesti itse kokeessa eikä myöskään sen ulkopuolella. Päätöksessä todetaan kuitenkin, että esimerkiksi Suomen Vinttikoiraliiton alaisissa kokeissa ja kilpailuissa noudatetaan järjestön omaa menettelyä. SKL:n päätöstä ei siis lähtökohtaisesti ole tarkoitettu noudatettavaksi Vinttikoiraliiton alaisissa kokeissa ja kilpailuissa.
Kennelliiton hallituksen päätös tulee kuitenkin sovellettavaksi myös vinttikoirakilpailuissa, koska Vinttikoiraliiton säännöissä on nimenomaan viitattu kyseiseen päätökseen. Vinttikoiraliiton säännöissä ei ole kuitenkaan miltään osin tarkennettu, missä tilanteissa po. päätöstä sen alaisissa kokeissa ja kilpailuissa sovelletaan. Selvää on, että Kennelliiton hallituksen päätöstä sovelletaan vinttikoirakilpailuissa kokeen ulkopuolella aggressiivisesti käyttäytyvään koiraan, koska Vinttikoiraliiton omissa säännöissä ei ole erikseen määrätty asiasta mitään. Tulkintaepäselvyyksiä aiheutuu sen sijaan sen suhteen, voiko SKL:n hallituksen päätös tulla sovellettavaksi itse kokeessa aggressiivisesti käyttäytyvään koiraan.
Yksi tulkintaepäselvyys liittyy edellä selostettuun häiriköintitilanteeseen. Vinttikoiraliiton säännöissä on määrätty, minkälainen käyttäytyminen aiheuttaa koiran hylkäämisen ja mitä siitä on seurauksena. Tältä osin ei siis noudateta Kennelliiton sääntöä. Säännöissä on mielestäni edellä selostetulla tavalla epäselvyyttä sen suhteen, tuleeko maaliviivaa ennen ja sen jälkeen tapahtuvaan häiriköintiin suhtautua eri tavalla. Mielestäni kummassakin voitaisiin noudattaa SVKL:n sääntöjä. Jos tahtotila kuitenkin on, että diskejä annetaan vain ennen maaliviivaa tapahtuvissa häiriköinneissä, tulee Kennelliiton hallituksen päätös sovellettavaksi maaliviivan jälkeen tapahtuvaan vaarallisen aggressiiviseen käyttäytymiseen. Oli kyse vieheen ajamisesta tai tilanteesta, jossa viehe on pysähdyksissä. Tältä osin sääntöjä olisi kuitenkin syytä tarkentaa, jotta kilpailuttajat tietäisivät yksiselitteisesti SVKL:n sääntöjen perusteella, mitä sääntöjä näihin tulkinnanvaraisiin tilanteisiin sovelletaan. Sanktiot voivat olla erilaisia riippuen siitä, mitä sääntöä kulloinkin sovelletaan. Myös puuttumiskynnys saattaa olla matalampi tai korkeampi sovellettavasta säännöstä riippuen.
Kennelliiton hallituksen päätöksessä todetaan, että määräykset selvästi vihaiselle koiralle annettavasta kilpailukiellosta eivät koske kokeen luonteeseen kuuluvaa koiran hallittua aggressiivisuutta. Koiran hallittu aggressiivisuus on siis sallittua, jos se kuuluu kokeen luonteeseen. Hallittua aggressiivisuutta ei ole säännöissä määritelty. Sen voitaneen ymmärtää tarkoittavan esimerkiksi suojelukokeen suojeluosuutta. SKL:n päätöksessä Suomen Palveluskoiraliiton alaiset kokeet ja kilpailut on tosin suljettu päätöksen soveltamisalan ulkopuolelle.
Kennelliiton hallituksen päätös on hyvin yleisluonteinen, se soveltuu moniin erilaisiin kokeisiin. Sitä voitaneen siis tulkita suhteellisen laajasti. Jos SKL:n päätöstä on tarkoitus soveltaa vinttikoirakilpailuissa niissä tilanteissa, joissa koira kilpailusuorituksen aikana käyttäytyy vaarallisen aggressiivisesti vieheen ollessa pysähdyksissä, em. määräyksen hallitusta aggressiivisuudesta voitaneen katsoa soveltuvan myös vinttikoirakilpailuihin. Koirat eivät ole vinttikoirakilpailuissa sillä tavoin omistajiensa hallinnassa kuten esimerkiksi suojelukokeessa, mutta kuonokopan tarkoituksena on estää vahinkoja sattumasta. Tätä voitaneen pitää jonkinlaisena mahdollisen aggressiivisen käyttäytymisen hallintana. Normaaliahan on, että koirat pörisevät toisilleen vieheellä yrittäessään omia viehettä. Tällöin voi syntyä ns. nokkapokkatilanteita, mikä on ja minkä pitää olla sallittua. Koska säännöt puhuvat vaarallisen aggressiivisesta koirasta, pieni nokkapokka ei aiheuttane toimenpiteitä. Sen sijaan, jos koira ei vieheen pysähtyessä ole ensinkään kiinnostunut vieheestä, vaan yrittää ensisijaisesti eliminoida kilpakumppaninsa, Kennelliiton hallituksen päätös tullee sovellettavaksi. Samaten, vaikka koira olisikin kiinnostunut vieheestä, mutta se tappelee rajusti tarpeen tullen ja aiheuttaa vaaraa muille.
Koiran häiriökäyttäytymisen taustat ja diskikoiran omistajan häpeä
Koiran loukkaantuminen radalla lienee jokaisen kilpailuttajan pahimpia painajaisia. Whippeteille sattuu onneksi vain melkoisen harvoin loukkaantumisia, vakavia äärimmäisen harvoin. Kilpailuissa jännitys tiivistyy siihen, miten koira lähtee, kuinka hyvin se juoksee ja millä sijoituksella se tulee maaliin.
Oman koiran loukkaantumista pahempi painajainen lienee, että koira ottaa diskin radalla ja saa aikaiseksi toisen koiran loukkaantumisen. Jo pelkkä diskin saaminenkin lienee omistajalle melkoinen pettymys, jopa häpeä. Diskitkin ovat whippet-lähdöissä melko harvinaisia, mutta kyllä niitä niissäkin jaetaan. Ja aiheesta.
Koiran hylkääminen juoksusuorituksen aikana tapahtuneen häirinnän vuoksi johtuu koiran ajovietin puutteesta ja siitä, että koira vieläpä härkkii kaveria. Viehe ei kiinnosta, mutta kaveri kiinnostaa. Keskeytyksen saanut koira jättää ajovietin puutteen takia juoksun kesken, muttei härki kaveria.
Diski ei ole koskaan leikin asia, sillä se aiheuttaa aina vaaratilanteen radalla. Kyse ei ole vain toisen koiran juoksusuorituksen pilaamisesta. Diskikoiran omistajan ei kuitenkaan tarvitse vajota maanrakoon, ellei sitten omasta välinpitämättömyydestään juoksuta riskialtista koiraa yrittämättäkään puuttua diskin syihin. Kun koira saa diskin, on tärkeää miettiä, mikä on mahdollisesti aiheuttanut koiran häiriökäyttäytymisen radalla.
Koiran ajovietin puutteeseen ja toisen koiran härkkimiseen voi olla monta syytä. Onko kyse puhtaasti heikosta ajovietistä vai johtuuko heikko ajovietti esimerkiksi koiran ylirasituksesta, vammasta tai hormonaalisista tekijöistä, siinä omistajalle pohdittavaa. Kyse voi olla puhtaasti heikosta ajovietistä, jota omistaja ei ole osannut vahvistaa pentuaikana ja koiran ollessa nuori. Kuten olen jo artikkelissani Pennusta radalle pinkojaksi - vinkkejä aloittelijoille todennut, ei kannata tuudittautua siihen uskoon, että ajovietti on whippetillä niin selkäytimessä, ettei sen kanssa tarvitse tehdä töitä. Ratalinjaisten koirien jalostuksessa hyvä ajovietti on - tai ainakin sen pitäisi olla - yksi tärkeä jalostuksessa huomioon otettava tekijä. Siltikin myös ratalinjaisten koirien ajoviettiä on vahvistettava jo pennusta asti.
Heikko ajovietti voi yksittäisessä tapauksessa johtua siitä, että koira ei jostakin syystä ole normaali oma itsensä. Yksi syy voi olla koiran ylirasitustila. Koiraa on treenattu liikaa eikä sen ole annettu levätä riittävästi. Tässä lajissa levon tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa kovan treenin vastapainona. Toinen ääripää on, että koira on surkeassa kunnossa, sitä ei ole treenattu. Myös koiralla oleva vamma, kiputila voi aiheuttaa normaalista poikkeavaa käytöstä vieheen perässä - ja muutoinkin. Samaten hormonaaliset muutokset. Kiiman aikana koiraa ei saa tuoda kilpailuihin eikä sitä pitäisi myöskään tuoda harjoituksiin radalle. Alkava kiimakin tai valeraskaus voivat sekoittaa paitsi koiran kroppaa myös sen päätä. Jos koira, joka on muutoin puhdas juoksija, ottaa yksittäisessä tapauksessa diskin, kannattaa miettiä, miten se on liikkunut, levännyt, syönyt tai voisiko sillä olla jokin vamma, alkava kiima, valeraskaus tms. tai onko sen elämässä sattunut lähiaikoina jotakin normaalista poikkeavaa.
Diskin saanutta koiraa ei pidä tuoda radalle seuraavaan kisaan onnea kokeilemaan. Aina pitää selvittää, mistä diski on voinut johtua, ja puuttua diskin syihin. Jos koira ottaa useamman diskin, vaikka sillä ei pitäisi olla mitään selkeää syytä häiriökäyttäytymiseen, kyse lienee puhtaasti heikosta ajovietistä. Tällaista koiraa voi olla vaikea saada aikuisena juoksemaan puhtaasti.
Koiran kilpailuttaja ei voi vaikuttaa koiran juoksusuoritukseen enää koiran ollessa jo radalla. Eikä pahemmin enää kisapaikallakaan ennen starttia - taktiikkapalaverit koiran kanssa kun eivät aina tuota toivottua tulosta. Tietenkin, jos koiraa pidetään esimerkiksi monta lähtöä ennen omaa lähtöä riekkumassa radan reunalla tms., saattaa olla, ettei juoksu mene ihan putkeen. Työ tehdään kuitenkin ennen kuin kisoihin tullaan. Kilpailuttaja voi sen sijaan pyrkiä estämään koiran epätoivottua käyttäytymistä vieheellä hakemalla koiransa nopeasti pois vieheeltä tai järjestämällä jonkun toisen hakemaan koiran pois vieheeltä. Jos koira on kova rähistämään vieheestä tai jos se on tappeluherkkä ja hyökkää helposti muiden kimppuun vieheellä, vastuuntuntoinen omistaja pyrkii omalla toiminnallaan minimoinaan tällaista käyttäytymistä. On muistettava, että koirat voivat vahingoittaa toisiaan kuonokopasta huolimatta.
Kokeen ulkopuolella aggressiivisesti käyttäytyvä koira
Kennelliiton hallituksen päätöksen mukaan koira ei saa käyttäytyä aggressiivisesti myöskään kokeen ulkopuolella. Kuten edellä todettiin, päätöstä noudatetaan myös vinttikoirakilpailuissa. Vinttikoiraliiton omissa säännöissä ei ole erityisesti määrätty tällaisesta käyttäytymisestä, on vain viitattu SKL:n sääntöön. Koira ei saa siis käyttäytyä vaarallisen aggressiivisesti koepaikalla juoksuradan ulkopuolellakaan.
Koiran omistajan tai haltijan tehtävänä on huolehtia siitä, että koira käyttäytyy asiallisesti kilpailupaikalla. Koira ei saa purra ihmistä tai toista koiraa. Muutoinkin koiran hallintaan olisi syytä kiinnittää huomiota kilpailupaikalla.
Kilpailuttaja joutuu monissa kilpailupaikoissa lähtöön saapuessaan kävelemään koirineen ahtaiden alueiden läpi ja väistelemään muita koiria. Kenenkään ei kuitenkaan pitäisi joutua väistelemään omistajaltaan singahtelevia koiria radan välittömässä läheisyydessä - tai muuallakaan. Tähän toivoisi muiden kilpailuttajien ja myös katsojien koirineen kiinnittävän huomiota. Osa koirista ei kaipaa mitään ylimääräistä sählinkiä muiden koirien taholta starttiin mennessään. Tuskin sitä kaipaa kovin moni kilpailuttajakaan.
Kuten edellä todettiin, Vinttikoiraliiton kilpailuissa koiralla ei tarvitse olla kuonokoppaa eläinlääkärijonossa, Greyhoundliiton puolella kyllä. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä koiralla kuonokoppaa myös SVKL:n puolella eläinlääkärijonossa, jos haluaa. Eläinlääkärijonossa seistään usein lyhyin välimatkoin, joten jos koira ei esimerkiksi siedä samaa sukupuolta olevia koiria, kuonokoppa voi olla varsin suositeltava kapine. Eläinlääkärijonossa koiran haltijan on joka tapauksessa huolehdittava siitä, ettei koira häiriköi muita koiria, vaikkei se olisi vihainenkaan. Kaikessa koiranpidossa - kilpailuissa ja niiden ulkopuolella - jokaisella koiranomistajalla on velvollisuus pitää huolta omasta koirastaan niin, ettei se aiheuta häiriötä muille. Koiranomistajien/kilpailuttajien elekieltä on melko helppo lukea ja päätellä siitä, haluaako tämä koirineen tehdä tuttavuutta vai olla rauhassa.
Aggressiivisen käyttäytymisen seuraukset SKL:n päätöksen mukaan
Kennelliiton päätöksen mukaan, jos koira on suljettu tai hylätty sillä perusteella, että se on ollut kokeessa selvästi vihainen, SKL voi asettaa koiran kilpailukieltoon. Kiellon pituus määrätään tapauskohtaisesti. Koiralle voidaan antaa kilpailukielto jo yhdestä suljettu tai hylätty –kerrasta, mikäli seuraukset ovat olleet vakavat. Ilmoituksen koiran aggressiivisesta käyttäytymisestä tekee kokeesta vastaava ylituomari tai koetoimitsija, jos koira on tästä syystä on suljettu pois kilpailusta tai hylätty.
Jos koira hyökkää tai käy kiinni ihmiseen tai toiseen koiraan tai käyttäytyy muutoin uhkaavasti koealueella tai sen välittömässä läheisyydessä (kokeen ulkopuolella) siten, että siitä on tehty kolme ilmoitusta, Kennelliitto voi asettaa koiran kilpailukieltoon. Kiellon pituus määrätään tapauskohtaisesti. Kiellon pituutta määrättäessä on otettava erityisesti huomioon tapausten seuraukset ja niiden vakavuus. Kilpailukiellon lisäksi koiran siinä kokeessa saavuttamat tulokset poistetaan. Ilmoituksen koiran vihaisuudesta tekee ensisijaisesti se henkilö, joka itse tai jonka koira on joutunut edellä kuvatun käyttäytymisen kohteeksi. Toissijaisesti ilmoituksen voi tehdä koetoimikunnan jäsen, vastaava koetoimitsija tai kokeen eläinlääkäri.
Ilmoitus laaditaan SKL:n vahvistamalle lomakkeelle ja ilmoituksen tekijän on allekirjoitettava lomake. Ilmoitukseen on pyrittävä saamaan myös sen henkilön lausunto, jonka koiran käyttäytymisestä kyseinen ilmoitus tehdään, sekä tapauksen mahdollisten silminnäkijöiden nimet ja yhteystiedot erityisesti sen selvittämiseksi, mistä syystä ilmoituksen tekemiseen johtanut tapahtuma on aiheutunut. Koetoimikunnan velvollisuutena on pitää ilmoituslomakkeita saatavilla koepaikalla ja toimittaa ilmoitus heti kokeen päätyttyä Kennelliittoon.
Päätöksen koekiellosta ja tulosten poistamisesta tekee Kennelliiton hallitus koe- ja kilpailutoimikunnan esityksestä. Päätöksentekoa SKL:ssa ei estä se, että henkilö, jonka koiran käyttäytymisestä ilmoitus on tehty, ei ole käyttänyt hänelle annettua tilaisuutta vastineen antamiseen asiassa. Seuraamukset tulevat voimaan Kennelliiton hallituksen päätöksentekopäivänä.
Vastuu koiralle aiheutuneesta tai koiran aiheuttamasta vahingosta
Suomen Vinttikoiraliiton säännöissä todetaan, että kokeen järjestäjää, järjestelytoimikuntaa tai ketään toimihenkilöä ei voida asettaa vastuuseen koiran omistajalle, koiralle tai toimihenkilölle kokeen aikana sattuneesta onnettomuudesta, ellei voida osoittaa sen johtuvan huolimattomuudesta tai sääntöjen rikkomisesta. Myöskään koiran omistajaa ei voida asettaa vastuuseen, jos hänen koiransa vahingoittaa toista koiraa kokeen aikana koesuorituksen alkamishetkestä siihen asti, kun koirat on kytketty. Kokeen järjestäjällä on sääntöjen mukaan oltava järjestäjän vastuuvakuutus.
Muutoin voidaan todeta, että koiran omistaja tai haltija vastaa koiran ihmiselle tai toiselle koiralle aiheuttamasta vahingosta siten kuin vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään. Pääperiaatteena on, että jokainen vastaa tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttamastaan vahingosta.
Kuonokoppa turvana myös lenkillä
Muovinen kuonokoppa on hyvä apuväline myös juoksutettaessa useampaa koiraa keskenään muuallakin kuin radalla. Whippeteillä saattaa olla riehakas tapa leikkiä. Hampailu pelkän leikinkin tuoksinassa ilman tarkoitustakaan purra voi saada helposti aikaan ikävän ventin ohueen nahkaan. Tämä on varsin tylsää koiralle, minkä lisäksi kilpailukaudella saatu reikä/viilto nahkaan aiheuttaa aina kilpailutauon. Jos ventti edellyttää tikkausta ja lääkekuuria, tulee tauosta doping-säännösten vuoksi pidempi. Näin on omalle koiralleni käynyt leikin tuoksinassa viikko ennen kuin sen piti puolustaa edellisvuoden mestaruustitteliään. Kerrasta opittiin, kantapään kautta.
Kuonokoppa estää ulkona vapaana liikkuvaa koiraa myös puputtamasta kaikkea nassuunsa. Myös sitä ihteään. Tosin lahjakkaimmat onnistuvat tässäkin lajissa pätevöitymään kuonokopankin kanssa.
Allekirjoittaneen koirat ovat liikkuneet vapaana ollessaan suht säännöllisesti kuonokoppa päässä jo useamman vuoden. Erityisesti kentällä riekkuessaan, mutta myös metsässä niillä on koppaa pidetty. Vanhuskoira on saanut olla ilman koppaa, sillä kun on nykyään aikalailla omat kuviot ulkona. Pahaksi äityneen yskän vuoksi sekin on kuitenkin tänä keväänä palannut ainakin hetkeksi kuonokoppajengiimme. Se nimittäin syö ulkona aivan kaikkea. "Nuorisokin" alkaa kyllä olla sen verran vanhaa vuosikertaa, etteivät enää pahemmin hepuloittele, tosin aika ajoin meno yltyy vielä rajuksi. Niilläkin kuitenkin suu käy vilkkaasti, kaikkea pitäisi maasta maistaa. Paitsi etanoita.
Kanssaulkoilijat eivät ole yhtä poikkeusta lukuun ottamatta suhtautuneet negatiivisesti kuonokoppa päässä liikkuvaan whippet-laumaani. Muutama on kysynyt aidon uteliaasti ja ystävällisesti, miksi koirilla on kopat päässä. Kuonokoppa päässä liikkuva whippet-lauma ei onneksi ole kauhean pelottavannäköinen jengi. Etenkin kun tottelee, kuten pitää.
Kesäterveisin
 & kennel MaXwin
Lähteet:
- Fédération Cynologique Internationale, FCI Regulations for International Sighthound Races and Lure Coursing
Events, valid from January 1st, 2007
- Greyhound Racing Liiton kilpailukutsu 2009
- Suomen Kennelliitto ry:n hallituksen päätös: Koiran käyttäytymisestä kokeissa tehtävät ilmoitukset, niiden käsittely ja seuraamukset, 13.3.2008
- Suomen Vinttikoiraliitto, vinttikoirakokeiden säännöt, voimassa 1.1.2009 alkaen
- Suomen Vinttikoiraliitto, Vinttikoirien ratakokeen järjestämis- ja tuomariohje, voimassa 1.1.2009 alkaen
- Vinttikoirakokeiden sääntöjen ja kokeiden järjestämisohjeiden liitteet
- Suomen Vinttikoiraliiton hallituksen jäsenen, ylituomari Päivi Kulmalan haastattelu (touko-kesäkuu 2009)
Valokuvat:
- Koskinen Mikko
- Ruotsalo Antti, kennel MaXwin
- Ruotsalo Minna, kennel MaXwin
- Soininen Teemu
- Stenroos Jaakko
| 
