Kilpailutoiminta (SVKL)

Kilpailutoimintasivullamme käymme tiivistetysti läpi perustietoa whippetien ratajuoksukilpailuista. Keskitymme toistaiseksi Suomen Vinttikoiraliiton (SVKL) alaiseen toimintaan.

Pyrimme pitämään sivuillamme ajantasaista tietoa kilpailusäännöistä. Emme kuitenkaan vastaa tietojen oikeellisuudesta niin, että kaikki säännöt ja sääntöjen muutokset olisivat kunakin hetkenä täysin ajantasalla. Jos haluat varmistaa kulloinkin voimassa olevat säännöt, suosittelemme sinua ottamaan yhteyttä Suomen Vinttikoiraliittoon (SVKL). SVKL:n sivuilta löydät myös ohjeet kokonaisuudessaan.

Käymme sivuillamme läpi 1.1.2009 voimaan tulleita vinttikoirakokeita ja erityisesti ratakoetta koskevia sääntöjä.

Sisältö

Kilpailuoikeus

Kilpailuoikeus SVKL:n alaisiin ratajuoksukilpailuihin on whippetillä,

1. joka on merkitty FCI:n hyväksymään koirarekisteriin
2. joka on rokotettu ja tunnistemerkitty SKL:n määräysten mukaisesti
3. joka on täyttänyt 15 kuukautta
4. jolla on SVKL:n hyväksymä kilpailukirja ja voimassa oleva kilpailulisenssi
5. jolla on SVKL:n liittohallituksen hyväksymä mittaustodistus.

Koiran kilpailuoikeus päättyy sen vuoden jälkeen, kun koira on täyttänyt kahdeksan (8) vuotta. Kokeisiin ei saa osallistua:

1. sairas koira
2. kiimainen narttu, jollaista ei saa tuoda kilpailupaikalle
3. narttu 30 vrk ennen odotettua penikoimista ja 42 vrk penikoimisen jälkeen
4. koira, jonka ulkomuotoa on keinotekoisesti muutettu rodun luonteen vastaisesti
5. koira, jolta kokeen eläinlääkäri on evännyt osallistumisoikeuden
6. koira, jonka tuomarineuvosto koeohjeiden perusteella sulkee pois kilpailusta.

Koejuoksut

Ennen kilpailukirjan saamista koiran on juostava kolme (3) hyväksyttyä koejuoksua ja osoitettava tällä tavoin juoksuvarmuutensa. Koejuoksut juostaan täydessä kilpailuvarustuksessa, ja niitä voi alkaa juosta whippetin täytettyä 12 kuukautta.

Koejuoksut muodostuvat yhdestä soolokoejuoksusta, joka juostaan ensimmäisenä, sekä kahdesta ryhmäkoejuoksusta. Soolokoejuoksussa koiran tulee osoittaa viehevarmuutensa. Soolokoejuoksun hyväksymisessä otetaan huomioon myös se, että koira reagoi vieheen pysähtymiseen.

Ryhmäkoejuoksu juostaan vähintään kahden muun koiran, jotka koetta valvova tuomari on hyväksynyt, kanssa niin, että koejuoksukoira lähtee keskeltä. Koiran on koejuoksuissaan osoitettava, että se juoksee juoksusääntöjen mukaisesti eikä häiritse kanssakilpailijoitaan.

Koejuoksu aina juostaan vähintään 280 metrin matkalla, mutta toinen ryhmäkoejuoksu on juostava vähintään 350 metrin matkalla. Jos soolokoe juostaan 280 metrin matkalla, voidaan ensimmäinen ryhmäkoejuoksu juosta saman päivän aikana, kunhan noudatetaan riittävän pitkää lepoaikaa (vähintään 40 min).

Kilpailukirjan saadakseen koiralla on oltava kaksi peräkkäistä hyväksyttyä ryhmäkoejuoksua. Jos koira keskeyttää häirinnän takia, ei tätä merkitä anomuskaavakkeeseen.

Widerkoe

Widerkoiralla tarkoitetaan koiraa, joka pyrkii juoksemaan mahdollisimman lähellä radan ulkoreunaa. Koiraa, joka lähdön jälkeen suuntaa juoksulinjansa suoraan, ei voida pitää widerina. Kaarteessa wider voi linjata juoksulinjansa sisäreunalle. Kilpailukirjan omaava koira voi tulla wideriksi suorittamalla hyväksytysti widerkoejuoksut ja widerkokeen. Widerkoejuoksut järjestetään harjoituslähtönä, jonka valvojana toimii ratajuoksupalkintotuomari. Widerkokelas lähtee sisäreunan puoleisesta kopista ja kokelaan ulkopuolelta on lähdettävä vähintään kaksi koiraa. Hyväksytyssä koejuoksussa widerkokelas linjaa lähdön jälkeen juoksunsa radan ulkolaitaan. Kahden peräkkäisen hyväksytyn widerkoejuoksun jälkeen koira voidaan ilmoittaa widerkokeeseen.

Widerkoe suoritetaan virallisten kilpailujen yhteydessä. Kokeen koira voi suorittaa vain kerran kilpailukauden aikana. Yhdessä kokeessa voi olla vain yksi widerkokelas. Se lähtee lähtijäryhmän uloimmasta kopista. Kokelaan sisäpuolelta on lähdettävä vähintään kaksi koiraa. Tuomarineuvosto tekee päätöksen, jonka ylituomari vahvistaa. Koiran kilpailukirjaan tulee aina merkintä kokeesta: joko hyväksytty tai hylätty. Hyväksytty wider on koko kilpailuikänsä wider ja lähtee aina lähtijäryhmän uloimmasta kopista.

Koiran mittaaminen

Whippet on mitattava rotu. Ylikorkeuden raja on nartulla > 48 cm ja uroksilla > 51 cm. Koira voidaan mitata aikaisintaan sinä päivänä, kun se täyttää kaksitoista (12) kuukautta. Mittaushetkellä koiran tulee olla tunnistemerkitty.

Koirat mitataan SVKL:n hallituksen hyväksymällä mekaanisella tai elektronisella mittalaitteella. Mittausryhmä koostuu aina kussakin mittaustilanteessa kahdesta (2) SVKL:n hallituksen hyväksymästä mittahenkilöstä. Mittausryhmää koskee SKL:n yleinen jääviyssääntö.

Mittaus voidaan aloittaa kun koira on "saatettu" rauhalliseen tilaan. Koiran säkäkorkeus mitataan koiran sä`än kohdalta lapaluiden ylimmästä kohdasta. Mikäli koiran selkäranka on mittausta häiritsevästi lapaluiden ylintä kohtaa korkeammalla, voidaan koiran kaulaa "auttaa" alaspäin kuitenkin korkeintaan niin, että niskalinja ei saa mennä lapaluiden ylimmän kohdan alapuolelle. Koiran asettelee mittalaitteeseen mittahenkilö tai koiran ohjaaja mittausryhmän ohjeiden mukaan. Koiran ohjaajalla on oikeus keskeyttää mittaustapahtuma ja tällöin mittaustuloksia ei kirjata. Mittahenkilöillä on oikeus keskeyttää mittaustapahtuma, mikäli mittausta ei voida suorittaa mittausohjeen mukaisesti tai muista perustelluista syistä. Tällöin mittaustuloksia ei kirjata.

Koira mitataan kymmenen (10) kertaa, joista kumpikin mittahenkilö ottaa viisi (5) hyväksyttyä mittaa. Hyväksyttyjen mittojen kokonaisero ei saa olla 4 mm suurempi. Mittaustapahtuma voidaan päättää neljän (4) hyväksytyn mitan jälkeen, jos koira on selvästi alle uusintamittausrajan (10 mm) tai selvästi yli ylikorkeusrajan (10 mm) ja koiran ohjaaja sekä mittausryhmä ovat samaa mieltä asiasta. Mittauksen tulokseksi merkitään mitattujen tulosten keskiarvo, joka merkitään 0,1cm tarkkuudella normaalin pyöristyssäännön mukaan.

Jos whippet on mitattu alle 2-vuotiaana, on se seuraavissa tapauksissa mitattava uudelleen ennen seuraavan kilpailukauden alkua sen jälkeen, kun se on jo täyttänyt kaksi (2) vuotta:

1. uros: säkäkorkeus on 49,0 cm tai enemmän
2. narttu: säkäkorkeus on 47,0 cm tai enemmän.

Koira ei voi osallistua kokeeseen, jos uusintamittausta ei ole suoritettu. Uusintamittauksessa mittahenkilöiden on oltava eri kuin ensimmäisessä mittauksessa. Uusintamittauksen tulos kumoaa edellisen mittaustuloksen. Ylikorkeaa koiraa ei tarvitse uusintamitata, ellei koiran ohjaaja sitä erikseen halua.

Koiran mittatuloksesta voidaan valittaa noudattaen SKL:n yleistä valitusmenettelyä.

Kilpailuvarustus

Koiran on oltava täydessä kilpailuvarustuksessa sen ollessa rata-alueella. Koiran kilpailuvarustukseen kuuluu numeromantteli sekä kuonokoppa. Lisäksi koiran kannukset voidaan suojata, mutta on kuitenkin huomioitava, että jalkoja tukevia siteitä tai teippauksia ei sallita.

Lähdössä voi olla kuusi (6) koiraa, joten mantteleiden numerot ovat yhdestä kuuteen. Kullakin numeromanttelilla on numeron lisäksi oma värinsä, jotta koirat erottuisivat helpommin radalla:

1. ykkösmantteli on punainen valkoisella 1-numerolla
2. kakkosmantteli on sininen valkoisella 2-numerolla
3. kolmosmantteli on valkoinen mustalla 3-numerolla
4. nelosmantteli on musta valkoisella 4-numerolla
5. viitosmantteli on keltainen mustalla 5-numerolla
6. kuutosmantteli on musta-valkoraidallinen punaisella 6-numerolla.

Koiran mantteli määräytyy kulloinkin kilpailuohjelmassa olevan järjestyksen mukaisesti. Mantteleita on käytännössä kahta eri mallia: vanhanmallisia mantteleita, jotka kiinnitetään vatsan alta kulkevalla kuminauha-nappisysteemillä, sekä uudempia ns. uikkarimantteleita, jotka pujotetaan koiran päälle. SVKL:n alaisessa kilpailutoiminnassa mantteli ei määrää koiran lähtökoppia, toisin kuin GRL:n kilpailuissa. SVKL:n kilpailuissa kopit pääsääntöisesti arvotaan ennen lähtöä siten, että koiran lähettäjät ottavat mantteleiden osoittamassa järjestyksessä suljetusta astiasta kopin numeron, joka osoittaa koiran lähtökopin po. lähdössä.

Koiralla on koejuoksuissa ja kilpailuissa oltava päässään SVKL:n liittohallituksen hyväksymä kuonokoppa. Kuonokoppaa on suositeltavaa pitää myös harjoituksissa kahden tai useamman koiran lähdöissä. Kuonokoppa on välttämätön koirien oman turvallisuuden vuoksi, jotta koirat eivät pääse innostuksissaan esimerkiksi vieheellä puremaan toista koiraa. SVKL on asettanut kuonokopalle seuraavat hyväksyntäperiaatteet:

1. koira ei saa vahingoittaa kanssakilpailijaansa
2. kuonokopan kanssa ei pysty puremaan toista koiraa
3. kuonokopassa ei saa olla toista koiraa vahingoittavia ulokkeita
4. kuonokopan tulee pysyä päässä kilpailusuorituksen ajan
5. koiralle ei saa aiheutua vammoja kuonokopasta
6. kopassa ei saa olla koiraa vahingoittavia ulokkeita tai reunoja
7. kirsun kärjen tulee rajoittaa kopan liike syvyyssuunnassa
8. koiran tulee saada suunsa auki esteettömästä saadakseen riittävän ilmamäärän
9. kuonokopassa tulee olla riittävät ilmareiät
10. lankakopan päällä saa käyttää harsoa, joka estää pölyn kulkeutumisen suuhun.

Sallittuja kuonokoppia ovat englantilaismallinen, australialaismallinen sekä muovinen kuonokoppa.

Koiran kilpailuvarustus ja sen asianmukaisuus tarkistetaan aina ennen starttia yleensä lähettäjän toimesta. Koirat juoksevat ilman kaulainta. Jotkut käyttävät koirillaan valjaita rata-alueella ja lähtökopille astellessaan, toiset normaalia vinttikoirakaulainta. Valjaat ovat hyvät ainakin lämmittelyssä, kun koira ei pääse samalla tavalla kaulaa rasittaen vetämään kuin normaalissa kaulaimessa. Piikki- ja kiristyspannat ovat kiellettyjä, edelliset yksiselitteisesti jo eläinsuojelulainsäädännönkin nojalla. Oma näkemyksemme on, että myöskään flexi ei ole oikea väline rata-alueella.

Koesuorituksen hylkääminen

Tuomarineuvosto voi hylätä tai sulkea pois kilpailusta koiran, joka

1. keskeyttää kilpailusuorituksensa
2. häiritsee kilpailun kulkua
3. huudoin, vihellyksin, elehtimällä tai muilla keinoin houkutellaan kilpailusuoritukseensa tai ylittämään maalilinjan.

Tuomarineuvoston on hylättävä koira, joka ei ole kiinnostunut vieheestä, vaan hyökkää tai yrittää hyökätä kanssakilpailijoiden päälle estääkseen niitä normaalisti seuraamasta viehettä. Välitön puolustautuminen hyökkäystä vastaan on sallittua. Hyökkäyksenä ei pidetä kilpailutilannetta, jossa koira vieheenajossaan ilman tappeluaikomusta tulee kehollaan raivanneeksi vapaata ajolinjaa itselleen.

Kun tuomarineuvosto hylkää koiran koesuorituksen, noudatetaan seuraavia koekohtaisia kilpailukieltoaikoja:

1. ensimmäinen hylkääminen kilpailukauden aikana: ei kilpailukieltoa, koira ei kuitenkaan saa osallistua päivän kilpailuihin;
2. toinen hylkääminen kilpailukauden aikana: neljän (4) viikon kilpailukielto;
3. kolmas hylkääminen kilpailukauden aikana: kahdeksan (8) viikon kilpailukielto.

Jos koiran koesuoritus hylätään neljännen kerran kahden peräkkäisen kilpailukauden aikana, se menettää kilpailuoikeutensa. Sillä on kuitenkin mahdollisuus saada kilpailuoikeus uudelleen, kun se on täyttänyt kilpailuoikeuden saamiselle asetetut ehdot. Jos koira kuitenkin hylätään tämän jälkeen neljästi, se ei enää voi saada kilpailuoikeutta.