Kilpailutoiminta Suomessa [SVKL]

Kilpailutoiminta-sivullamme esittelemme whippetien ratajuoksukilpailuja koskevia sääntöjä. Keskitymme Suomen Vinttikoiraliiton (SVKL) alaiseen toimintaan. Käymme läpi 1.1.2009 voimaan tulleita vinttikoirakokeita ja erityisesti ratakoetta koskevia sääntöjä.

Pyrimme pitämään sivumme ajantasalla sääntöjen osalta, mutta emme kuitenkaan vastaa tietojen oikeellisuudesta. Jos haluat varmistaa kulloinkin voimassa olevat säännöt, suosittelemme sinua ottamaan yhteyttä Suomen Vinttikoiraliittoon (SVKL). SVKL:n sivuilta löydät säännöt kokonaisuudessaan.

Kilpailuoikeus
Koejuoksut
Widerkoe
Koiran mittaaminen
Kilpailuvarustus
Koesuorituksen hylkääminen

Kilpailuoikeus SVKL:n alaisiin ratajuoksukilpailuihin on whippetillä,

• joka on merkitty FCI:n hyväksymään koirarekisteriin
• joka on rokotettu ja tunnistemerkitty Suomen Kennelliiton määräysten mukaisesti
• joka on täyttänyt 15 kuukautta
• jolla on SVKL:n hyväksymä kilpailukirja ja voimassa oleva kilpailulisenssi ja
• jolla on SVKL:n liittohallituksen hyväksymä mittaustodistus.

Koiran kilpailuoikeus päättyy sen vuoden jälkeen, kun koira on täyttänyt kahdeksan vuotta. Kokeisiin ei myöskään saa osallistua:

• sairas koira
• kiimainen narttu, jollaista ei saa tuoda kilpailupaikalle
• narttu 30 vrk ennen odotettua penikoimista ja 42 vrk penikoimisen jälkeen
• koira, jonka ulkomuotoa on keinotekoisesti muutettu rodun luonteen vastaisesti
• koira, jolta kokeen eläinlääkäri on evännyt osallistumisoikeuden eikä
• koira, jonka tuomarineuvosto koeohjeiden perusteella sulkee pois kilpailusta.

Ennen kilpailukirjan saamista koiran on juostava kolme hyväksyttyä koejuoksua ja osoitettava tällä tavoin juoksuvarmuutensa. Koejuoksut juostaan täydessä kilpailuvarustuksessa. Whippet voi alkaa juosta koejuoksuja täytettyään 12 kuukautta.

Koejuoksut muodostuvat yhdestä soolokoejuoksusta ja kahdesta ryhmäkoejuoksusta. Soolokoejuoksu juostaan aina ensimmäisenä, ja koiran tulee osoittaa siinä viehevarmuutensa. Soolokoejuoksun hyväksymisessä otetaan huomioon myös se, että koira reagoi vieheen pysähtymiseen.

Ryhmäkoejuoksu juostaan vähintään kahden muun koiran kanssa niin, että koejuoksukoira lähtee keskeltä. Koetta valvovan tuomarin tulee hyväksyä koejuoksukoiran kanssa juoksevat koirat. Koiran on ryhmäkoejuoksuissaan osoitettava, että se juoksee juoksusääntöjen mukaisesti eikä häiritse kanssakilpailijoitaan.

Koejuoksu juostaan aina vähintään 280 metrin matkalla. Toinen ryhmäkoejuoksu on kuitenkin juostava vähintään 350 metrin matkalla. Jos soolokoe juostaan 280 metrin matkalla, ensimmäinen ryhmäkoejuoksu voidaan juosta saman päivän aikana, kunhan noudatetaan riittävän pitkää lepoaikaa (vähintään 40 min).

Kilpailukirjan saadakseen koiralla on oltava kaksi peräkkäistä hyväksyttyä ryhmäkoejuoksua. Jos koira keskeyttää koejuoksunsa tultuaan häirityksi, tätä ei merkitä koejuoksukaavakkeeseen.

Widerkoiralla tarkoitetaan koiraa, joka pyrkii juoksemaan mahdollisimman lähellä radan ulkoreunaa. Koiraa, joka lähdön jälkeen suuntaa juoksulinjansa suoraan, ei pidetä widerina. Kaarteessa wider voi linjata juoksulinjansa sisäreunalle.

Kilpailukirjan omaava koira voi tulla wideriksi suoritettuaan hyväksytysti widerkoejuoksut ja widerkokeen. Widerkoejuoksut järjestetään harjoituslähtöinä. Valvojana toimii ratajuoksupalkintotuomari. Widerkokelas lähtee sisäreunan puoleisesta kopista ja kokelaan ulkopuolelta on lähdettävä vähintään kaksi koiraa. Hyväksytyssä koejuoksussa widerkokelas linjaa lähdön jälkeen juoksunsa radan ulkolaitaan. Kahden peräkkäisen hyväksytyn widerkoejuoksun jälkeen koira voidaan ilmoittaa widerkokeeseen.

Widerkoe suoritetaan virallisten kilpailujen yhteydessä. Koira voi suorittaa kokeen vain kerran kilpailukauden aikana. Yhdessä kokeessa voi olla ainoastaan yksi widerkokelas. Widerkokelas lähtee lähtijäryhmän uloimmasta kopista. Kokelaan sisäpuolelta on lähdettävä vähintään kaksi koiraa. Tuomarineuvosto tekee päätöksen, jonka ylituomari vahvistaa. Koiran kilpailukirjaan tulee aina merkintä, onko widerkoe hyväksytty vai hylätty. Hyväksytty widerkoira on koko kilpailuikänsä wider, ja se lähtee aina lähtijäryhmän uloimmasta kopista.

Whippet on mitattava rotu. Ylikorkeuden rajana on nartuilla >48 cm ja uroksilla >51 cm. Koira voidaan mitata aikaisintaan sinä päivänä, kun se täyttää kaksitoista kuukautta. Mittaushetkellä koiran tulee olla tunnistusmerkitty.

Koirat mitataan SVKL:n hallituksen hyväksymällä mekaanisella tai elektronisella mittalaitteella. Mittausryhmä koostuu aina kussakin mittaustilanteessa kahdesta SVKL:n hallituksen hyväksymästä mittahenkilöstä. Mittausryhmää koskee Suomen Kennelliiton yleinen jääviyssääntö.

Mittaus voidaan aloittaa sen jälkeen, kun koira on "saatettu" rauhalliseen tilaan. Koiran säkäkorkeus mitataan sään kohdalta lapaluiden ylimmästä kohdasta. Mikäli koiran selkäranka on mittausta häiritsevästi lapaluiden ylintä kohtaa korkeammalla, voidaan koiran kaulaa "auttaa" alaspäin. Kuitenkin korkeintaan niin, että niskalinja ei saa mennä lapaluiden ylimmän kohdan alapuolelle. Koiran asettelee mittalaitteeseen mittahenkilö tai koiran ohjaaja mittausryhmän ohjeiden mukaisesti.

Koiran ohjaajalla on oikeus keskeyttää mittaustapahtuma. Mittaustuloksiaja ei tällöin kirjata. Mittahenkilöillä on oikeus keskeyttää mittaustapahtuma, mikäli mittausta ei voida suorittaa mittausohjeen mukaisesti tai muista perustelluista syistä. Tällöin mittaustuloksia ei kirjata.

Koira mitataan kymmenen kertaa. Kumpikin mittahenkilö ottaa viisi hyväksyttyä mittaa. Hyväksyttyjen mittojen kokonaisero ei saa olla 4 mm suurempi. Mittaustapahtuma voidaan päättää neljän hyväksytyn mitan jälkeen, jos koira on selvästi alle uusintamittausrajan (10 mm) tai selvästi yli ylikorkeusrajan (10 mm) ja koiran ohjaaja sekä mittausryhmä ovat samaa mieltä asiasta. Mittauksen tulokseksi merkitään mitattujen tulosten keskiarvo. Merkintä tapahtuu 0,1 cm:n tarkkuudella normaalin pyöristyssäännön mukaan.

Jos whippet on mitattu alle 2-vuotiaana, se on seuraavissa tapauksissa mitattava uudelleen ennen seuraavan kilpailukauden alkua sen jälkeen, kun se on jo täyttänyt kaksi vuotta:

• uros: säkäkorkeus on 49,0 cm tai enemmän ja
• narttu: säkäkorkeus on 47,0 cm tai enemmän.

Koira ei voi osallistua kokeeseen, jos uusintamittausta ei ole suoritettu. Uusintamittauksessa mittahenkilöiden on oltava eri henkilöitä kuin ensimmäisessä mittauksessa. Uusintamittauksen tulos kumoaa edellisen mittaustuloksen. Ylikorkeaa koiraa ei tarvitse uusintamitata, ellei koiran ohjaaja sitä erikseen halua.

Koiran mittaustuloksesta voidaan valittaa noudattaen Suomen Kennelliiton yleistä valitusmenettelyä.

Koiran on oltava täydessä kilpailuvarustuksessa sen ollessa rata-alueella. Koiran kilpailuvarustukseen kuuluu numeromantteli sekä kuonokoppa. Lisäksi koiran kannukset voidaan suojata. On kuitenkin huomioitava, että jalkoja tukevia siteitä tai teippauksia ei sallita.

Lähdössä voi olla enintään kuusi koiraa, joten mantteleiden numerot ovat yhdestä kuuteen. Kullakin numeromanttelilla on numeron lisäksi oma värinsä, jotta koirat erottuisivat paremmin radalla:

ykkösmantteli: punainen valkoisella 1-numerolla
kakkosmantteli: sininen valkoisella 2-numerolla
kolmosmantteli: valkoinen mustalla 3-numerolla
nelosmantteli: musta valkoisella 4-numerolla
viitosmantteli: keltainen mustalla 5-numerolla
kuutosmantteli: musta-valkoraidallinen punaisella 6-numerolla.

Koiran mantteli määräytyy kulloinkin kilpailuohjelmassa olevan järjestyksen mukaisesti. Mantteleita on käytännössä kahta eri mallia: vanhanmallisia ja uudenmallisia. Vanhanmallinen mantteli on joustamatonta kangasta, ja se kiinnitetään vatsan alta kulkevalla kuminauha-nappisysteemillä. Uudenmallinen ns. uikkarimantteli on venyvää kangasta, ja se pujotetaan koiran päälle. SVKL:n alaisessa kilpailutoiminnassa mantteli ei määrää koiran lähtökoppia, kuten GRL:n kilpailuissa. SVKL:n kilpailuissa lähtökopit pääsääntöisesti arvotaan. Arvokilpailufinaaleissa kilpailuttajat saavat tosin joskus valita lähtökopin: alkuerien nopeimman koiran kilpailuttaja valitsee lähtökopin ensimmäisena jne.

Koiralla on oltava koejuoksuissa ja kilpailuissa päässään SVKL:n liittohallituksen hyväksymä kuonokoppa. Kuonokoppaa on erittäin suositeltavaa pitää myös harjoituksissa kahden tai useamman koiran lähdöissä. Kuonokoppa on välttämätön koirien turvallisuuden vuoksi. Ilman sitä koirat saattavat innostuksissaan esimerkiksi purra toisiaan vieheellä.

SVKL on asettanut kuonokopalle seuraavat hyväksyntäperiaatteet:

• koira ei saa vahingoittaa kanssakilpailijaansa
• kuonokopan kanssa ei pysty puremaan toista koiraa
• kuonokopassa ei saa olla toista koiraa vahingoittavia ulokkeita
• kuonokopan tulee pysyä päässä kilpailusuorituksen ajan
• koiralle ei saa aiheutua vammoja kuonokopasta
• kopassa ei saa olla koiraa vahingoittavia ulokkeita tai reunoja
• kirsun kärjen tulee rajoittaa kopan liike syvyyssuunnassa
• koiran tulee saada suunsa auki esteettömästä saadakseen riittävän ilmamäärän
• kuonokopassa tulee olla riittävät ilmareiät
• lankakopan päällä saa käyttää harsoa, joka estää pölyn kulkeutumisen suuhun.

Sallittuja kuonokoppia ovat englantilaismallinen, australialaismallinen sekä muovinen kuonokoppa.

Koiran kilpailuvarustus ja sen asianmukaisuus tarkastetaan aina ennen starttia yleensä lähettäjän toimesta. Koirat juoksevat ilman kaulainta. Jotkut käyttävät koirillaan valjaita rata-alueella ja lähtökopille astellessaan, toiset normaalia vinttikoirakaulainta. Valjaat ovat hyvät ainakin lämmittelyssä. Tällöin koira ei pääse samalla tavalla kaulaa rasittaen vetämään kuin normaalissa kaulaimessa. Piikki- ja kiristyspannat ovat kiellettyjä, edelliset yksiselitteisesti jo eläinsuojelulainsäädännönkin nojalla. Oma näkemyksemme on, että myöskään flexi-talutin ei ole oikea väline rata-alueella.

Tuomarineuvosto voi hylätä tai sulkea pois kilpailusta koiran, joka

• keskeyttää kilpailusuorituksensa
• häiritsee kilpailun kulkua
• huudoin, vihellyksin, elehtimällä tai muilla keinoin houkutellaan kilpailusuoritukseensa tai ylittämään maalilinja.

Tuomarineuvoston on hylättävä koira, joka ei ole kiinnostunut vieheestä, vaan hyökkää tai yrittää hyökätä kanssakilpailijoiden päälle estääkseen niitä normaalisti seuraamasta viehettä. Välitön puolustautuminen hyökkäystä vastaan on sallittua. Hyökkäyksenä ei pidetä kilpailutilannetta, jossa koira vieheenajossaan ilman tappeluaikomusta tulee kehollaan raivanneeksi vapaata ajolinjaa itselleen.

Kun tuomarineuvosto hylkää koiran koesuorituksen, noudatetaan seuraavia koekohtaisia kilpailukieltoaikoja:

• 1. hylkääminen kilpailukauden aikana: ei kilpailukieltoa, koira ei saa kuitenkaan osallistua päivän muihin mahdollisiin lähtöihin;
• 2. hylkääminen kilpailukauden aikana: neljän viikon kilpailukielto;
• 3. hylkääminen kilpailukauden aikana: kahdeksan viikon kilpailukielto.

Jos koiran koesuoritus hylätään neljännen kerran kahden peräkkäisen kilpailukauden aikana, koira menettää kilpailuoikeutensa. Sillä on kuitenkin mahdollisuus saada kilpailuoikeus takaisin, kun se on täyttänyt kilpailuoikeuden saamiselle asetetut ehdot. Jos koira kuitenkin hylätään tämän jälkeen vielä neljästi, se ei voi enää saada kilpailuoikeutta.

Jos olet kiinnostunut lukemaan enemmän kilpailusuorituksen hylkäämisestä sekä aggressiivisen koiran sulkemisesta kilpailutoiminnan ulkopuolelle, suosittelemme tutustumista artikkeliimme Kuonokoppapakko ja koiran häiriökäyttäytyminen radalla.